Tyylilajit haltuun: Komedia

Henna Seppälä

Henna Seppälä
14. helmikuuta 2023

Komedia_blogi

Videoiden käytön lisääntyessä tarvitaan yhä enemmän keinoja erottua massasta. Yksi tällainen tapa on erilaisten tyylilajien hallinta. Tässä blogisarjassa ohjaaja, käsikirjoittaja ja elokuva- ja televisiotutkimuksen maisteri Henna Seppälä esittele erilaisia elokuvamaailmasta tuttuja tyylilajeja ja käy läpi olennaisia tekniikoita, joilla näitä tyylilajeja luodaan. Ensimmäisenä on vuorossa komedia.

Komediaa pidetään ja tulkitaan usein kehollisena genrenä. Sen tarkoitus on saada meissä aikaan kehollinen reaktio: nauru. Nauru antaa meille mielihyvää, eikä näin ollen ole ihan vähäinen tavoite. Se on toimiva tavoite myös mainonnassa ja markkinoinnissa. 

Naurattaminen ei ole myöskään helppo tavoite. Katsojat ovat erilaisia ja ihmiset nauravat eri asioille, joten komediassakin ymmärrys kohderyhmästä on tärkeää. Komediassa mahdollinen palkinto on kuitenkin iso, parhaimmillaan ihminen saadaan nauramaan tai ainakin hymyilemään. 

Komedia mainonnassa 

Olen koostanut alle kolme suosikkimainostani komedian genrestä. Näiden avulla pyrin havainnollistamaan, millaisia komediallisia keinoja mainonnassa voidaan esimerkiksi käyttää. 
 

Aspirin Cardio: Auction 

Tämä Finn Anderssonin ohjaama mainoselokuva on esimerkki yksinkertaisesta ja oivaltavasta komediasta.  

Tilanne on arvokas, esiintyjät vähäeleisiä, kuvakulma pitkälti sama koko ajan pienellä kameran liikkeellä ja näyttelijöiden työ on kaiken keskiössä. Emme kuule musiikkia ennen kuin tilanne on ohi ja siirrymme mainostettavan tuotteen pariin. Silloin kepeä musiikki varmistaa katsojalle, että kyseessä on hauska tilanne, eikä meidän oikeasti tarvitse olla huolissamme henkilön sydämestä.  

Mille me sitten naurahdamme tässä mainoksessa? Toisen ihmisen mokalle? Tilanteen absurdiudelle ja nopealle eskaloitumiselle? Tragedialle? Ehkäpä kaikille näistä, mutta ainakin sille, että tämä todella voisi tapahtua. Se voisi tapahtua myös meille, jos olisimme päähenkilön asemassa. Se on siis samaistuttavaa. Lisäksi video yllättää meidät. Siinä on odottamaton käänne. Kyseinen mainoselokuva on hyvä esimerkki myös yhdestä tärkeimmästä komedian elementistä: ajoituksesta. Kameran liike, näyttelijöiden liikkeet, repliikit ja kaiken pysähtyminen tarinan käänteen kohdalla, on tarkalleen ajoitettua ja varmistaa, että huomiomme on oikeissa asioissa vitsin huipentuman hetkellä. 

Roy Andersson Commercials Part 1 

Roy Anderssonin klassiset vakuutusmainokset voisivat olla ihan oma komedian genrensä.  

Mainokset ovat yksinkertaisia yhden kahden kuvan filkkoja, joissa komedia rakentuu yhdestä perinteisimmistä komediallisen liikkuvan kuvan muodoista: slapstickistä (tässä tosin varioituna modernimpaan ja minimalistisempaan suuntaan). 

Jo varhaisissa mykkäkauden elokuvissa tilanteet, joissa joku kaatuu, putoaa, jotain hajoaa ja niin edelleen, olivat suosittuja. Slapstickissä on mukana liioittelua ja ylitseampumista, mutta Roy Anderssonin filkoissa kyse on arkisista, minimalistisista tilanteista. Roy Andersson luo tilanteista hyvin pelkistettyjä, jopa värimaailmaa myöten. Kaikki on haaleaa beigeä, ihmiset vähäeleisiä ja kamera sivullinen tarkkailija. Nämä lisäävät komedian tuntua, sillä tilanteet eivät vaikuta näytellyiltä tai lavastetuilta. Ne vaikuttavat aidoilta. 
 

ABC of Death | Spec Ad | Volvo (2016) 

Dorian & Danielin Volvolle ohjaamassa mainoksessa on jotain samaa aiempien kanssa: tässäkin on tilannekomediamaisia piirteitä ja jonkinlaista minimalistista slapstickiä. Toisin kuin aiemmissa, tässä ei välttämättä haeta samastuttavuutta tai aitoutta. Lisäksi mukana on vahvasti mustaa komediaa lyriikoiden ja tilanteiden yhteyden ansiosta. 

Sanoitukset tuovat tilanteisiin jopa makaaberin tunnelman, puhummehan kuitenkin kuolemasta ja katsojaa yllytetään nauramaan sille. Tyylillä on tässä iso rooli. Musiikki on klassista ja hienostunutta, visuaalisessa ilmeessä on arvokkuutta, puvustuksessa näemme pukuja ja korkokenkiä, lavastuksessa kartanomaista arvokkuutta. Kuvassa taas näemme, kuinka ihmiset kuolevat erinäisten sattumusten seurauksena. 

Jos lähtisimme purkamaan, mikä meitä Volvon mainoksessa naurattaa, päätyisimme nopeasti epäkorrekteille vesille. Eihän kuolema ole hauskaa. Mutta ehkäpä erikoiset tavat kuolla yhdistettynä sanontoihin, joilla yleensä viitataan johonkin muuhun asiaan, voivatkin olla tyylitellysti esitettynä hauskoja. Kuten aiemmin totesin: tässä mainoksessa ei tavoitella aitoutta tai realismia. Päinvastoin! Jotta katsoja uskaltaa nauraa tälle mainokselle, tulee sen olla tyyliltään ja tunnelmaltaan irti realismista. Tilanteet näyttävät lavastetuilta ja selkeän fiktiivisiltä. Siksi meidän on turvallista nauraa sille. 

Mikä meitä naurattaa? 

Komedia ei ole aina yhtä selkeästi lajityypillisten konventioiden mukaista kuten vaikkapa kauhu tai toiminta. Komedia toimii myös monesti yhdessä muiden genrejen kanssa (romanttinen komedia, toimintakomedia, kauhukomedia). Selkeimmin komedia on tunnistettavissa komediaksi, kun se saa meidät nauramaan. 

Mutta mikä meitä sitten naurattaa? Yleisiä komediallisia asioita ovat esimerkiksi: 

  • Fyysinen komedia: jotain sattuu tai jollekin tapahtuu jotain yllättävää tai koomista. Hauskoille kotivideoille on edelleen tilausta, nyt nämä videot vain nähdään television sijaan useammin somessa. 
  • Liioittelu: viedään esimerkiksi arkiset tilanteet äärimmäisyyksiin. Tai eskaloidaan tilanteita hiljalleen överimmäksi ja överimmäksi.  
  • Hauskat hahmot ovat komedian peruspilareita. Putous-sarjan keskiössä ovat hauskat sketsihahmot, joiden hauskuutta mitataan äänestyksin. Kummeli ja muut kotimaiset sketsisarjat ovat rakentaneet vuosikymmeniä myöhemmin muistettavia komediahahmoja. Hahmoissa on tärkeää olla jotakin tuttua ja tunnistettavaa, jotta ne tuntuvat uskottavilta. 
  • Hahmojen ulkoisessa olemuksessa, pukeutumisessa tai maskissa voi olla jotakin koomista, mutta erityisesti hahmon preesens, tapa olla, puhua ja toimia tilanteissa on jollain tavalla huvittavaa. 
  • Yllättävät, oivaltavat käänteet tarinassa. Ne saattavat asettaa aiemmin nähdyn koomiseen valoon tai tuovat mukaan uuden humoristisemman sävyn. 
  • Hauska dialogi, hassut toteamukset. Tässä esimerkkinä meinaa väkisinkin olla jälleen Kummeli, josta varmasti lähes jokaisella tulee mieleen joku hokema. 

Miltä komedia näyttää ja kuulostaa? 

Usein hauskuus syntyy monen asian summana ja sitä voidaan vahvistaa erilaisilla taiteellisilla ja teknisillä audiovisuaalisilla keinoilla. Tästä hyvänä esimerkkinä on parodia, joka on kiinnostava erityisesti audiovisuaalisesta näkökulmasta. Lavastus, puvustus ja muut tyylilliset keinot rakennetaan usein alkuperäisen teoksen mukaiseksi, mutta ne asetetaan koomiseen valoon tekemällä jostakin elementistä humoristista tai esimerkiksi liioittelemalla asioita. Teos saattaa siis noudatella alkuperäisen teoksen genrekonventioita, näyttää esimerkiksi kauhulta tai toiminnalta, mutta se esittää nuo konventiot koomisessa valossa. Parodiassa elementit siis usein järjestetään eri tavalla, tuodaan parodioitavaan teokseen jokin uusi näkökulma tai haastetaan alkuperäisen teoksen kuvaamat asiat. 

McDonald's | Helpoimman kautta. 

Tässä Simo Liukan ohjaamassa McDonald’sin mainoksessa leikitellään genrekonventioilla ja annetaan ymmärtää ensimmäisen kuvan ja repliikin perusteella, että kyseessä olisi toimintaan tai trilleriin liittyvä kohtaus. Mainoksen loppu kuitenkin paljastaa meille, että kyseessä onkin ihan tavallinen arkinen tilanne. Mainoksessa on hyödynnetty hienosti juuri audiovisuaalisen kerronnan mahdollisuuksia katsojan “harhaan” johtamisessa. Lähikuvassa emme näe kontekstia, jossa henkilöt ovat ja lausuttava repliikki voisi toimia niin uhkaavana kuin arkisenakin. 

Toisin kuin kauhussa komediassa tietyt elokuvalliset keinot eivät ole niin isossa roolissa genren tunnistamisessa tai komedian synnyttämisessä (paitsi parodiassa, josta esimerkki yllä). Usein komedia on lähtöisin vahvemmin näyttelijöistä, dialogista ja toiminnasta, ei niinkään kameran liikkeestä tai valaisusta. Komediallisuutta voidaan kuitenkin vahvistaa esimerkiksi musiikilla, kuvauksella ja leikkauksella. 

Klassisissa komedioissa tähdätään monesti tietynlaiseen kepeyteen ilmeessä ja tunnelmassa. Värimaailma komedioissa on usein pirteää ja ohjaa katsojaa suhtautumaan kevyesti kuvattavaan maailmaan. Tästä hyvänä esimerkkinä on klassinen Hollywood-komediaelokuvien ilme, jossa värit ovat kirkkaat, ruoho vihreää, aurinko paistaa ja ihmiset ovat tyylikkäästi puvustettuja. 

Aina näin ei kuitenkaan ole. Musta komedia ei välttämättä näytä ollenkaan kepeältä, se voi olla hyvinkin pimeää ja synkkää myös visuaaliselta ilmeeltään. Hienovarainen komedia taas voi näyttää maailman hyvin arkisena ja tavoitella realismia idyllisen maailman sijaan. 

Komedia syntyy rytmistä

Kuvauksen ja leikkauksen avulla voidaan vahvistaa ja korostaa humoristisia elementtejä teoksessa. Kuvauksen avulla katsoja voidaan ohjata katsomaan haluttua asiaa ja siirtämään katsetta johonkin toiseen asiaan tarvittaessa. Esimerkiksi nopea zoomaus henkilöhahmon kasvoihin voi toimia tilanteen tai henkilön ilmeen koomisuutta korostavana keinona. Myös kuvakulmalla on merkitystä. Erityisesti fyysisessä komediassa on oleellista, mistä kulmasta ja millä kuvakoolla tilanteet näemme. 

Leikkauksen merkitys komediassa näkyy ajoituksessa ja rytmissä, jotka ovat molemmat tärkeitä komedian synnyttämisessä. Leikkaus rakentaa rytmiä: miten nopeaa tai hidasta ihmisten välinen kanssakäyminen on, mitä hetkiä pitkitetään ja mitkä ohitetaan. Leikkauksen selkein merkitys on toki siinä, miten kohtaukset ylipäätään rakennetaan, missä järjestyksessä kuvat ovat ja millaisia mielleyhtymiä se katsojassa herättää. Esimerkiksi peräkkäin tai rinnakkain asetetut keskenään ristiriitaiset kuvat saattavat luoda koomisen vaikutelman. Saatamme nähdä toisessa kuvassa ihmisen työssään vakavana asiantuntijana ja toisessa hän kompuroi taksista humalassa. Montaasimaiset kohtaukset ovat komediassa suosittuja. On klassisia muuttumisleikkejä, rakkausmontaaseja, lomamontaaseja ja biletysmontaaseja. Tällä voidaan toisaalta kuvastaa ajan kulumista, korostaa iloa tai vain eskaloida tilanteita huumorin synnyttämiseksi. 

Musiikki on kaikissa genreissä tärkeä tunnistamisen elementti. Komediassa musiikilla voidaan ohjata katsojaa näkemään huumori kuvassa, se voi olla kevyttä ja asettaa esimerkiksi säheltävän henkilön naurun kohteeksi (mykkäelokuvien konventio). Toisaalta musiikki voi olla myös ristiriidassa kuvan kanssa. Kuvassa ihminen toimii kuin action-sankari, taustalla kuuluu perinteinen toimintaelokuvan mahtipontinen musiikki, mutta henkilö onkin ihan tavallinen tyyppi, joka kompastelee. Hyödynnetään siis parodioiden toimintaelokuvien konventioita. 

Huumori ei ole aina se helpoin laji, mutta onnistuessaan se voi olla hyvin palkitsevaa katsojille. Ehkäpä juuri nauru ja ilo ovat asioita, joita tämän hetken mediaympäristössä erityisesti tarvitaan. 
 

Lisävinkkejä käsikirjoittajalle:

  • Komedia lähtee liikkeelle havainnoista. Mikä on se havainto, jolle mainoksessa nauretaan? Onko havainto tuore? Vältä kliseitä.
  • Mieti kenelle / mille mainoksessa nauretaan? Itseironia toimii usein paremmin kuin muiden kustannuksella vitsailu. Vältä myös vähemmistöille naureskelua. Kaikissa tapauksissa muista liioitella / tyylitellä, jotta katsojien on helpompi nauraa itselleen. 
  • Mieti missä video julkaistaan ja mitkä ovat katsojan odotukset kanavissa? Lyhytvideoformaatit kuten TikTok , Instagram Reels ja YouTube Shorts arvostavat ideoita, aitoutta ja heittäytymistä ennen tuotannollista laatua. Vaakaformaatia (TV, YouTube, FB ja IG - feedit) kuluttavat ovat taas useimmiten tottuneet tuotannolta laadukkaampaan sisältöön. 

  • Jos suunnittelet hahmoon perustuvaa käsikirjoitusta, panosta näyttelijään.

Kiinnostaako tarinankerronta laajemmin? Katso videosarja aiheesta tai lataa oppaamme!

Katso webinaaritallenne: Tarinankerronta digiympäristössä

 

Lue opas: Tarinankerronnan pikaopas

 

 

Saatat pitää myös näistä

Opi lisää video­markkinoinnista

Vastaanota videomarkkinoinnin uusimmat tuulet ja ajankohtaiset vinkit suoraan sähköpostiisi.