Tissit. Siinä aihe, jonka kanssa moraalimme joutuu koetukselle. Niitä olisi niin kiva katsella mainonnassa (photoshopattuina), mutta sitten tuntuu pahalta, kun äiti kehtaa julkisella paikalla ruokkia lastaan. Ja nännit. Ei, ei ja ei. Ei sovi sitten alkuunkaan, että Instagramissa jopa lapset saattavat nähdä nuo pahuuden ilmentymät. Mieluusti kuitenkin katsellaan naisia, joiden rintavakoon on asetettu mainostettava tuote. Se jotenkin puhuttelee.
Tuskinpa kukaan aidosti näin ajattelee, mutta suhteemme rintoihin tuntuu vinksahtaneen - ainakin mitä tulee mainontaan ja mediaan. Mainonta on täynnä tissejä. Herranjestas niitä on paljon, ja ne ovat aina samanlaisia. Totuus on kuitenkin se, että hyvin harvat tissit näyttävät samalta kuin mainoskuvissa. Se on valtaväestölle tuttu juttu, mutta miksi silti joudumme katselemaan noita photaroituja, täydellisen pyöreitä ja saman kokoisia rintoja joka päivä? Muokkaako tissikuvia työkseen joku, joka ei ole koskaan nähnyt tissejä, vai miksi ne ovat aina samalla tavalla epärealistisia? Jos aitous ei ole tavoiteltava asia tissimainonnassa, voisi esimerkiksi yksisarvisen muotoinen tissi säväyttää erilaisuudellaan. Vaikka kyllä mainonta on myös kekseliästä. Aina rinnat eivät itsessään näy, vaan esimerkiksi ruoka rinnastetaan (hah) tisseihin. Siinä ne hampurilaiset nyt ovat ihan muina tisseinä ja ahminpas ne nyt suuhuni.
Taiteen historiassa tissit ovat olleet näyttävästi esillä. Länsimaisen taiteen historiassa on tehty vallankumousta yksi tissi ulkona, ja muutenkin tissit ovat yleensä pursunneet jonkun paidaksi kutsutun harson alta. Rintojen merkitys on toki ollut myös muuta kuin vain esillä oloa - niillä on ruokittu lapsia, ja se on näkynyt vahvasti myös taiteessa. Julkisen imetyksen paheksuminen tuntuu olevan nykyajan hömpötyksiä.
Mikä tässä sitten on ongelma? Ensinnäkin, tissit ja niiden näkyminen eivät ole ongelma. Ongelma on se, että tällä hetkellä vain tietynlaiset tissit saavat näkyä ja vain aivan tietyllä yleisesti hyväksytyllä, miehistä katsetta hivelevällä tavalla. Tavalliset rinnat, nännit, imetys, tissittömyys, rinnat muillakin kuin naiseksi itsensä mieltävillä, erilaiset rinnat, arvet jne. eivät edelleenkään ole hyväksyttyjä esimerkiksi mainonnassa ja somessa samalla tavalla kuin epärealistiset photari-rinnat. Tarvitsemme lisää asian kriittistä tarkastelua, ja jonkun sanomaan, että “toi idea on ihan perseestä”, kun joku seuraavan kerran ehdottaa, että ”mitä jos näitä tissejä olis tässä niinku neljät ja nää esittäis auton turvatyynyjä”.
Esimerkkejä mainonnasta, jossa on hyödynnetty rintoja
Huomionarvoista tissimainonnassa:
- tissien omistajalla harvoin on päätä, vain tissit (ehkä pään näyttäminen on turhaa?)
- tissit ovat kaikki samanlaisia, täysin saman kokoisia ja näköisiä
- nerokkuus perustuu useimmiten siihen, että tissit rinnastetaan mm. käyttöesineisiin tai ruokaan
- usein mainos kehottaa katsojaa, jonka oletetaan olevan mies, tekemään rinnoille jotain
P.S. Jos et vielä ole uutiskirjelistallamme, liity siihen alta. Lähetämme sinulle mielenkiintoista sisältöä, mutta emme spämmää!
