Trendit tulevat, menevät ja sitten taas tulevat. Jotkut teemat saavat toisinaan äkillistä hypeä aikaan enemmän kuin ehkä ansaitsisivatkaan. Usein aihe ilmestyy alan julkaisuihin ja keskusteluihin ensin isosti ja hiipuu sitten taka-alalle ”early adopterien” hiekkalaatikkoleikkeihin testattavaksi. Kun aikaiset omaksujat ovat omalta osaltaan validoineet teknologian tai innovaation kaupallisesti kelvolliseksi, markkinatalous ottaa ohjat ja hiljaksiin kyseinen ilmiö, näkökulma tai tekemisen tapa soluttautuu osaksi päivittäistä tekemistämme.

Tasan sama tapahtuu videomarkkinoinnissa - jokin ”breikkaa isosti”, hiipuu hetkeksi valtayleisön suurennuslasin alta piiloon kehittymään ja palaa sitten kaikessa rauhassa valtaamaan alaa ja muuttamaan markkinaa. Tästä syystä hypen harjalla olevat puheenaiheet, joista on coolia tietää jotain, on syytä erottaa todellisista toimialaa muuttavista voimista.

Tässä ovat mielestäni neljä todellista videomarkkinoinnin trendiä, joista on nyt jo puhuttu sen verran, että niiden voidaan olettaa muuttavan markkinaa seuraavan parin vuoden aikana.

Alustat: Vertikaaliset videot muuttavat mobiilikäyttömme

Videosisältöjen käytön siirtymä mobiiliin on muuttanut tuotantojen luonnetta melko paljon. Ihmiset haluavat katsoa videonsa ilman ääniä, joten sosiaalisen median kanavissa tekstitykset ovat sisällöissä käytännössä välttämättömiä. Suurin muutos on kuitenkin vasta kohta täällä.

Brittiläinen videomainontaan keskittynyt teknologiayhtiö Unruly haastatteli viime vuonna 6000 ihmistä ympäri maailmaa heidän videokäytön preferensseistään, ja julkaisi sitten tutkimustuloksensa. Unrulyn statistiikan mukaan yli kolmasosa ihmisistä käyttää mobiililaitteessaan ruudun pystysuuntaan lukitsevaa toimintoa. En ole koskaan kääntänyt puhelintani katsoessani kaverin Snapchat -storyä, jos hän on ärsyttävästi kuvannut sen vaakatasossa. Jos tuntemani ihmisen mahdollisesti hauska tai minua kiinnostava sisältö, jonka olen itse tilannut häntä seuraamalla ei saa minua tätä tekemään, miksi ihmeessä vaivautuisin kääntämään ruutua tai ottamaan pystylukituksen pois päältä katsoessani mainosta?

Vertikaalisten videosisältöjen potentiaali markkinoinnissa on valtava, mutta sen käyttö on vasta lähdössä kovaan kasvuun. Monelle markkinoijalle se on sisältömuoto, jota on syytä pitää silmällä.

Teknologia: 360, VR ja AR arkipäiväistyvät

Arkipäiväistyminen on äskeisen väliotsikon tärkein sana. Kolme edellä mainittua, osin toisiinsa kietoutuvaa teknologiaa ovat kaikki asioita, joista on puhuttu ainakin kaksi vuotta paljon. Erilaisia sovelluksia ja luovia keksintöjä on tullut ja mennyt, mutta olennaista on volyymin kasvu. Muutama vuosi sitten joka kolmannella Slush-ständillä vastaan tuli erilainen virtuaalitodellisuusviritelmä, mutta en ollut kuullut kenestäkään joka olisi moiset lasit itselleen mennyt hankkimaan.

Google Cardboard lanseerattiin, ja se oli halpa ja hauska tapa tutustua ilmiöön. Sitten mm. Sony alkoi vahvasti panostaa virtuaalitodellisuudessa pelattaviin peleihin, ja PlayStation VR tuli markkinoille. AR-puolen suurin ilmiö oli tietysti globaali Pokemon Go -villitys. Suomessa 360-videomarkkinointia testaili muutama iso brändi parilla eri yksittäisellä tuotannolla.

Seuraavaksi VR ja AR tulevat kaikkien olohuoneisiin eivätkä suostu poistumaan. 360-videoita tehtailevat matkatoimistojen ja asunnonvälittäjien lisäksi vakuutusyhtiöt, IT-konsulttitalot, julkiset virastot ja kaikki muutkin, jotka haluavat pysyä pelissä mukana.

Mielikuva: Tunne voittaa ja kunnolliset kannanotot hiljentävät päämäärättömän höpöttelyn

Elisan Pidetään yhtä -video on yksi kaikkien aikojen parhaita suomalaisia mainoksia. S-Ryhmä ravisteli perinteistä mainontaa jo aiemmin. Liikennevirasto, VR, Trafi ja Aseman Lapset näyttivät esimerkkiä siitä, miten tunne-efektin saa paketoitua 15 sekuntiinkin.

Järjestimme noin vuosi sitten Videomarkkinointi 2017 -nimisen tapahtuman, jossa Differon Kati Keronen julisti esityksensä aluksi että perinteinen yritysvideo on kuollut. Nyt sitä kuopataan. Kaiken ei tarvitse muuttaa maailmaa, mutta markkinoijan on pakko saada aikaan jonkinlainen tunnereaktio viestin vastaanottajassa, ja ykköstyökalu tähän on video.

Taktisellakin mainonnalla on oma roolinsa, mutta iso tähtäin kohdennetaan niin ylös Maslow’n tarvepyramidia kuin mahdollista - siellä nimittäin luodaan brändikuvaa ja asiakassuhdetta yksittäisostojen generoinnin sijaan. Brändi, joka on jostain jotain mieltä ja osaa ilmaista sen tunnetasolla, kerryttää pitkässä juoksussa yksittäisostojakin enemmän kuin markkinoiden halvin ja harmain kilpailija. Kysykää vaikka Finlaysonilta.

Mainosformaatit: Outstream -videomainonta kiilaa pre-rollien ohi

Digitaalisten alustojen ja tv:n välisistä voimasuhteista voitaisi toki keskustella paljonkin, mutta aivan uusi aihe se ei ole. Lisäksi kaikki viittaa siihen, että digitaalisen videomainonnan kasvu jatkuu mutta lineaarisen television mainonta ei silti näyttäisi olevan kuolemassa pois. Yksi formaatti, jolla sen sijaan on joko tie nousemassa pystyyn tai vähintäänkin vakavien kehitysaskelien paikka, on pakotettu pre-roll- ja mid-roll -mainonta. Unruly tutki tätäkin, ja totesi että lähes puolta katsojista pakotettu, sisällön kulutuksen keskeyttävä mainonta ärsyttää.

Outstreamiin - formaattiin, jossa videomainos on natiivisti upotettuna esimerkiksi uutisjutun tai editoriaalisen sisällön mukaan - sijoitettu mainosraha sen sijaan kasvatti vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla osuutensa digitaalisesta videomainonnasta noin 40%:iin vuoden 2015 11%:sta. 2017 on ensimmäinen vuosi, kun Outstream -mainonta ohittaa pre-rollit mainostajien suosiossa, ja tämä ei ole sattumaa. Lisää Outstreamin hyöydyistä voit lukea esim. täältä.

P.S. Liittyen kolmantena mainittuun trendiin, kannanottoon ja tunnemielikuvaan, hyviä esimerkkejä löydät kirjoittamastamme vastuullisuusviestinnän oppaasta: