Kaikki mitä tarvitsee tietää YouTubesta

Emilia Vuorentausta

Emilia Vuorentausta
16. tammikuuta 2025

kaikki mitä tulee tietää youtubesta-ei tekstiä

Tämä opas pyrkii selittämään auki kaiken, mitä YouTubesta tarvitsee tietää aina kanavan aiheen valinnasta videoiden tuottamiseen, mikä on klippien ja YouTube Shortsien ero sekä mitä YouTuben analytiikka kertoo yksittäisestä videosta ja mitä saatavalla analytiikkatiedolla oikeastaan kannattaa tehdä. Jos etsit tietoa YouTube-kanavan ja -videoiden hakukoneoptimoinnista, suuntaa toiseen oppaaseemme.


Sisällysluettelo

Maailman toiseksi suurin sosiaalinen media

YouTube-kanavan aihe

YouTuben algoritmi

YouTube-videoiden kuvaaminen ja leikkaaminen

YouTube-kanavan kaupallistaminen

Sisällön jatkuva kehittäminen analytiikan avulla

Klipit ja YouTube Shorts

Haku vai etusivu

Maailman toiseksi suurin sosiaalinen media

YouTube on maailman toiseksi suurin hakukone Googlen jälkeen ja toiseksi suurin sosiaalinen media Facebookin jälkeen. Vaikka monesti kuulee puhuttavan, että TikTok olisi horjuttanut YouTuben asemaa, ei se oikeastaan pidä paikkaansa. Päin vastoin TikTok on ryhtynyt matkimaan YouTubea, kasvattaen hiljalleen oman alustansa videoiden maksimipituutta ja myös ryhtynyt suosimaan pidempää sisältöä lyhytvideoiden sijaan. Somealustathan tekevät rahansa alustalla vietetyn ajan ja siellä näytettyjen mainosten kautta, joten muutos oli täysin looginen.

Statista taulukko maailman sosiaalisen median palveluista järjestettynä käyttäjien mukaan suuruusjärjestykseenLähde: Statista

Vaikka monet mieltävät YouTuben puhtaasti viihdealustaksi, käytetään sitä myös paljon työnteon, opiskelun, ongelmanratkaisun tai itsensä kehittämisen tukena ja apuna. Myös ostopäätöksiin etsitään apua videoista, etenkin jos kyseessä on kalliimpi tuote tai palvelu.

Lähde: Meltwater Global Digital Report 2024

Videot eivät siis ole todellakaan lähdössä mihinkään, ne vain levittäytyvät yhä useammalle alustalle.

YouTube-kanavan aihe

Suurin osa YouTubea käsittelevistä ohjeista (myös tähän asti julkaistut meidän omamme) keskittyvät kanavan ja videoiden hakukoneoptimointiin. Hakukoneoptimoitu sisältö ei itsessään ole ongelma, mutta siihen liittyy paljon väärinymmärryksiä. Suurin väärinymmärrys on, että mihin tahansa aiheeseen löytyy iso ja ostovalmis kohdeyleisö, mutta oikeasti kaikki aiheet eivät ole yhtä suuria yleisöltään.

Kyse on loppukädessä hyvin samoista kysymyksistä, joita pitää miettiä oman markkinaposition ja brändin suhteen; kuluttajatuotteilla on aina isompi yleisö kuin B2B-tuotteilla, indie-medialla on pienempi yleisö kuin blockbuster-teoksilla ja niin edelleen. On äärimmäisen tärkeää olla realistinen ja tarkastella oman tarjoaman laajutta ja kohdeyleisön kokoa kunnolla, ennen kuin ryhtyy käyttämään rahaa ja aikaa YouTube-kanavan ylläpitoon.

Aiheisiin liittyy toinenkin haaste sen löytämisen lisäksi. Suurimmalla osalla aktiivisista YouTuben käyttäjistä on jo omat "vakiokanavansa" eri aiheille. Kanava A tarjoilee hyviä tiivistelmiä uutisista maailmalta, Kanava B puolestaan syvälle sukeltavia videoesseitä harvoin käsitellyistä aiheista, Kanava C taas tekee selkeimmät ja helpoiten seurattavat ohjevideot. Katsojien "varastaminen" on lähestulkoon mahdotonta nykyään, kun valikoimaa riittää ja on täysin katsojan vallassa kenelle hän katseluaikansa antaa. Ei siis kannata huijata itseään ajattelemalla, että tunkemalla tiettyyn aihepiiriin saisi kaikki kyseisen aihepiirin katsojat itselleen. Todellisuudessa kaikissa aihepiireissä kanavat jakavat saman katsojajoukon, jotka hyppivät kanavien välillä, ja vain toisinaan saattaa joukkoon liittyä aivan uusia katsojia.

Jos sisältöä aikoo tehdä, tai on pakko tehdä monesta eri aiheesta (esimerkiksi jos liiketoiminta jakautuu valmiiksi useampaan aihealueeseen tai on monta eri sidosryhmää, joille kaikille on tuotettava sisältöä), kannattaa jokainen aihe jakaa omaksi kanavakseen, jotta kanavan "konsepti" on selkeä sekä katsojille että järjestelmälle. Mikään ei sinänsä estä sekoittamasta eri aiheita keskenään yhdelle kanavalle, mutta käytettävyysnäkökulmasta sekä kanavan menestyksen kannalta se ei ole kannattavaa.

Esimerkki hyvin tyypillisestä aihejaottelusta on, että ohjesisällöt ovat omalla kanavallaan ja viihdyttävä tai vlogimainen sisältö omallaan. Katsoja joka selaa ohjevideoita harvoin haluaa kahlata riveittäin vlogeja löytääkseen saman kanavan tuottaman toisen ohjevideon, ja sama pätee toisin päin. Liiketoiminnassa samaan tapaan vaikkapa sijoittajille suunnatut tuloskatsaukset kannattaa viedä omalle kanavalleen. Sijoittajan on silloin helppo seurata hänelle suunnattua ja kuratoitua kanavaa ja ottaa käyttöön ilmoitukset uusista tuloskatsausvideoista sen sijaan, että kahlaisi ja etsisi niitä kanavan muiden videoiden seasta.

Videon aiheen YouTube "ymmärtää" pääasiassa videota ladatessa annettujen tekstien perusteella eli otsikon, kuvauksen sekä tekstityksien kautta. Nykyään YouTube kykenee myös ymmärtämään audioraitaa ja rankaisemaan esimerkiksi kirosanojen tai mustalistattujen sanojen käytöstä sekä tekemään tekoälydubbauksen alkuperäisen ääniraidan päälle.

YouTuben algoritmi

YouTuben algoritmi rakentuu yhdistelmälle YouTuben teknistä järjestelmää sekä käyttäjien käytökselle, jolloin jokainen käyttäjä alustalla on omalta osaltaan pala algoritmia. Videon CTR (click-throughrate), ensimmäinen katsottu 15 sekuntia sekä loppuunkatselut, kommentit ja videon jaot kertovat YouTubelle, että tämä video on katsojia miellyttävä. Katselu- sekä hakuhistoria rikastuttaa YouTuben ymmärrystä katsojan aihemieltymyksistä, joka puolestaan auttaa sitä löytämään katsojalle aina uutta katsottavaa.

YouTube ajottain myös pyytää palautetta käyttäjältä tämän aiemmin katsomasta videosta pienellä palautelomakkeella. Lomakkeella yleensä pyydetään arviota videon sopivuudesta katsojalle sekä millaisilla adjektiiveilla tämä kuvailisi videota, ja antaa valittavaksi vaihtoehtoja kuten "Viihdyttävä", "Informatiivinen", "Rentouttava".

YouTuben algoritmi kykenee omia analytiikkojaan ja käyttäjien antamia tiedon jyväsiä yhdistelemällä löytämään katsojaa kiinnostavia videoita, vaikka niillä olisi vasta vain kymmeniä katselukertoja. Toisaalta se tarkoittaa myös, ettei se tiedä mitä tekisi sisällön jakamisen suhteen, jos jokainen kanavan uusi video on aiheeltaan ihan eri ja yrittää saavuttaa eri kohdeyleisöjä. Kenelle nämä videot on tarkoitettu, millainen käyttäjä näitä katsoo ja milloin? Mitä ihmiset haluavat ja etsivät valitsemasi tai edustamasi aihealueen sisällöiltä?

Myös kilpailijatutkimusta on hyvä tehdä ja tutkia, miten muut saman aihealueen kanavat tuottavat sisältöään; ovatko videot pitkiä vai lyhyitä, millaisia kuvaus- ja leikkausteknisiä valintoja niissä on tehty? Puhutaanko niissä lainkaan? Alkavatko videot aina pitkällä tervetulopuheella, vai menevätkö ne suoraan asiaan? Näitä kysymyksiä miettiessä tulee miettiä myös omaa itseä: mikä tuntuu eniten sinulle tai edustamallesi brändille sopivalta? Pidätkö nopeista leikkauksista, vaihtuviasta kamerakulmista vai rauhallisesti leikatuista, yhden kamerakulman videoista? Ärsyynnytkö tekoälyäänistä ääniraidoilla, haluaisitko ennemmin kuulla oikean ihmisen puhuvan? Resurssit on myös tärkeää huomioida, kun sisältötoiveista keskustellaan; jos organisaatio haluaa paljon sisältöä, on sen myös annettava siihen riittävästi resursseja.

YouTube-videoiden kuvaaminen ja leikkaaminen

YouTube-videoiden kuvaamisesta ja leikkaamisesta annetaan paljon ristiriitaisiakin vinkkejä. Osa neuvoo kuvaamaan kalliilla laitteilla, isolla tuotantoryhmällä ja editoimaan nopeilla leikkauksilla ja isoilla, erottuvilla tekstityksillä Mr.Beastin tyyliin, toiset taas sanovat että paras tapa kasvattaa kanavaa on tuottaa paljon Shorts-sisältöjä. Toisaalta kuulee myös puhuttavan, että nopeatempoisen ja eliniältään lyhyen sisällön aika on tullut päätökseensä ja että käyttäjät haluavat nyt pitkää, rauhallisesti leikattua ja autenttista sisältöä ja ettei heille ole väliä, vaikka sisältö olisi kuvattu puhelimella.

YouTube-videoiden tuottamisen kanssa käydään läpi loppukädessä sama prosessi,  kuin minkä tahansa muunkin sisällön: idea joko keksitään, valitaan valmiista suunnitelmasta tai kehitetään vastaamaan tunnistettua tarvetta, tuotetaan, viimeistellään ja julkaistaan. Jos aihe on suhteellisen ikivihreä, sitä voi päivittää jos sitä koskevat yksityiskohdat muuttuvat riittävästi. Sisällöntuotannon ympärillä elää edelleen sitkeänä myytti, että se tuottaa nopeasti ja helposti tuloksia, olipa kyse liideistä tai sponsoridiileistä. Todellisuudessa kaikki sisällöntuotanto on pitkä ja hitaasti tuloksia tuottava prosessi, eikä kaikella sisällöllä ikinä saavuta erityisempää menestystä.

Se, millä videon kuvaa ja editoi, on loppukädessä kiinni omista mieltymyksistä ja organisaation resursseista. Jos videoita tuottaa yksin ja valmiita resursseja (esimerkiksi organisaation yhteinen lisenssi Adobelle tai muuhun vastaavaan palveluun) ei ole, todennäköisesti alkuun pääsee ihan vain puhelimen kameralla, erillisellä mikrofonilla ja millä tahansa monista tarjolla olevista ilmaisista videoeditointiohjelmista. Kokeilemalla löytää varmimmin omat mieltymyksensä ja tapansa tehdä; teetkö ennemmin leikkauksen kokonaan puhelimella tai tabletilla, vai siirrätkö klipit koneelle ja leikkaat ne siellä? Saatko hyvää kuvaa käsivaralla kuvattuna vai kaipaatko kamerajalkaa tai gimbaalia?

Yksi asia kannattaa kuitenkin huomioida: huonolaatuinen audio karkottaa katsojia, vaikka kaikki muu olisi tiptop-kunnossa. Liian hiljainen tai volyymitasoiltaan vaihteleva puheraita, liian kova musiikki tai huonosti artikuloitu puhe ovat kaikki yleisiä syitä, miksi katsojat jättävät videoita kesken, vaikka sen aihe olisi heille valtavan kiinnostava. Jos johonkin aiot videoissasi panostaa erityisen paljon, panosta audion laatuun heti ensimmäisestä videosta alkaen.

Lisää tällaista?   Tilaa uutiskirjeemme ja saat tietää uusimmista blogiteksteistä, oppaista ja webinaareista ensimmäisten joukossa! Uutiskirjettä tulee kerran viikossa ja voit koska tahansa lopettaa tilauksesi.

YouTube-kanavan kaupallistaminen

Olennainen virstanpylväs YouTubessa on 1000 tilaajan tai 4000 katselutunnin saavuttaminen 12 kuukauden sisällä. Kumpi tahansa näistä avaa mahdollisuuden mainostulojen kerryttämiseen, mutta tavoitteet ovat työmäärältään ja olemukseltaan erilaiset.

Tilaajien kerryttäminen edellyttää jatkuvuutta sisällöntuotannossa, yhteisönhallintaa sekä brändäystä eri tasolla kuin pelkkä katselutuntien kerryttäminen. Jokaiseen videoon on tavalla tai toisella sisällytettävä kehote tilata kanava, laittaapa sen suoraan videoon tai kiinnitetyksi kommentiksi. Kanavan ympärille syntyvän yhteisön kanssa on kommunikoitava vastaamalla kommentteihin ja kyselemällä katsojien mielipiteitä ja toiveita, joka tarkoittaa samalla sitä, että aikaa kuluu muuhunkin kuin itse videoiden tuottamiseen.

Katselutunteja puolestaan kertyy joka tapauksessa, kun sisältöä julkaisee ja sitä katsotaan, etenkin jos sisältö on pidempää. Pidempien sisältöjen tekeminen, etenkin jos kyseessä on asiapitoisempi sisältö eikä viihdesisältö, vie sekin tottakai runsaasti aikaa. Toisaalta pidempi sisältö tuottaa yhdelläkin loppuunkatselulla enemmän minuutteja. Joskus yksittäinen video saattaa lähteä trendaamaan ja tuottaa paljon katselukertoja- ja tunteja. Valitettavasti yksi tai kaksi trendaavaa videota ei takaa mitään, eikä trendaamista kannata suoranaisesti jahdata, sillä useimmiten trendaamalla saavutetut katsojat eivät sitoudu kanavaan. He vain piipahtavat katsomassa videon ja katoavat. Siksi on tärkeää kehittää sisältöä ennemmin systemaattisesti ja pieniä asioita kerrallaan muutellen.

Onko organisaationne aikomassa tehdä YouTubea tavoitteellisesti? 
Tarjoamme YouTube-koulutuksia, joissa arvioimme nykyistä tekemistä ja
annamme ohjeita tekemisen kehittämiseen!

Pyydä tarjousta YouTube-koulutuksesta

Sisällön jatkuva kehittäminen analytiikan avulla

Jokaisella YouTube-kanavalla on oma erillinen hallinta- ja analytiikkanäkymänsä nimeltään YouTube Studio, mistä selviää jokaisen kanavalle ladatun videon yksittäinen data sekä tilastoja kanavasta kokonaisuutena.

YouTube Studion päänäkymä eli hallintapaneeli

YouTube Studion tilastoista löydät esimerkiksi katsojista demografiatietoa kuten minkä ikäisiä he ovat, missä he sijaitsevat, millä kielillä he katsovat sisältöäsi, jos esimerkiksi olet lisännyt useammalla kielellä tekstitykset, videoiden liikenteen lähteet ja niin edelleen. Tilastoista näkee kaiken datan vain Edistyneessä näkymässä; esimerkiksi videoiden katsomiseen johtaneet hakufraasit löytyvät vain edistyneestä näkymästä Liikenteen lähde -välilehdeltä klikkaamalla riviä "YouTube-haku".

Tavoittavuus-välilehdeltä löytyy yksittäisen videon liikenne- sekä hakutermidataa sekä listaus muista videoista, joiden suositus-näkymässä videota on näytetty ja mistä on tullut videoon liikennettä.

Jatkuvan sisällöntuotannon kehittämisen kannalta kiinnostavinta on yksittäisten videoiden retention eli pysyvyysdata. Tämä tieto löytyy jokaisesta videosta erikseen Tilastojen Etusivu-väliehdeltä ja YouTube kertoo hyvinkin selkeästi, miten pysyvyyskäyrää kannattaa lukea:

Pysyvyyskäyrän eri kohtia klikkaamalla pääsee hyppimään videossa oikeaan kohtaan eli tiettyä kohtaa ei tarvitse metsästää käsipelillä. Tämä helpottaa sisällön analysointia; oliko kyseissä kohtaa pitkä hiljaisuus tai normaalia äänekkäämpi ääniefekti? Oliko kohta hitaampi kuin muu video tai eikö kyseinen kohta pysynyt tarpeeksi hyvin aiheessa? Jos jokin videoista menestyy erityisen huonosti, älä keksi koko konseptia uusiksi, vaan tarkastele sitä osa osalta ja kokeile parannella yksittäisiä osia kerrallaan, jotta saat vertailudataa.

 

Klipit ja YouTube Shorts

Pidemmistä videoita on mahdollista leikata suoraan YouTuben sisällä klippejä. Klipin tekijä voit olla joko sinä tai joku toinen käyttäjä. Mahdollisuus klippien tekemiseen suoraan alustalla nopeuttaa hieman niiden julkaisua, verrattuna että leikkaisi niitä video-ohjelmassa ja lataisi ne erikseen YouTube Shortsin puolelle. Alustalla suoraan tehtyjen klippien tehokkuudesta ei oikeastaan ole tietoa, sillä suurin osa niin sanotuista klippikanavista, jotka klippaavat esimerkiksi striimaajien lähetyksistä klippejä, tekevät ne lataamalla koko lähetyksen tallenteen itselleen.

Klippi-listaus videon analytiikassa

Klipit näkyvät suoraan sen videon analytiikoissa, josta ne on tehty. Klipit ja Shortsit eroavat toisistaan siinä, että jos joku tekee Shorts-videoita sinun lataamastasi sisällöstä, et tule saamaan siitä erillistä analytiikkaa. Shorts-videoissa puolestaan on mahdollista lisätä alkuperäinen video liittyvänä videona (Related video), jolla ohjata Shortsin katsovia alkuperäisen, täyspitkän videon pariin.

Shorts-videon asetuksista löytyvä "Aiheeseen liittyvä video" -asetus

Shorts nähtiin hetken ajan helppona strategiana kasvattaa oman kanavan katseluaikaa ja seuraajia, mutta kuten kaikissa muissakin trendeissä, ylisaturoitui Shortskin hyvin nopeasti sekä ihan asia- ja viihdesisällöstä että niin sanotusta content farm -sisällöstä. Shortseja on parempi ajatella omana sisältötyyppinään kuin sisäänheittosisältönä, koska harvemmin Shortseissa enemmän pyörivä käyttäjä välittää siirtyä katsomaan pidempää sisältöä.

 

Haku vai etusivu

Yleisesti YouTubessa katsotaan olevan kaksi olennaista strategiaa videoiden levitykseen; haku tai etusivu. Hakuoptimoinnista voit lukea toisessa ohjeessamme. Kannattaa kuitenkin huomioida se, että kaikkeen ei ole hakuvolyymia ja että nykyisin YouTuben hakuominaisuus preferoi näyttää käyttäjän jo ennestään katsomia videoita, jonka vuoksi suurin osa pyrkiikin pääsemään suositeltuihin videoihin etusivulle.

YouTuben etusivu on yksinkertainen; käyttäjä saa litanian videoehdotuksia, jotka perustuvat osa hänen jo osoittamaan käyttäytymiseensä ja osa puolestaan ovat testejä. Testit ovat YouTuben kokeiluja uppoaako jokin vastikään ladattu video sen potentiaaliseen kohdeyleisöön. Etusivulla on myös mainospaikkoja. Puhelimilla selattuna etusivu on paljon tiiviimpi ja yksittäisen videon esikatselukuva vie paljon enemmän ruututilaa.

YouTuben etusivulle pääsemiseen väitetään olevan strategioita, joista käyttäjäkunta on ikuisesti eri mieltä keskenään. Tietyt asiat kuitenkin näyttävät päteneen jo YouTuben "kulta-ajoista" asti.

1: Esikatselukuvan (thumbnail) tärkeys

Graafisen suunnittelun perusoppeja on tärkeää noudattaa, mutta niiden lisäksi monen käyttämä strategia on rakentaa kokonaisuus, jossa videon aiheen ymmärtää sekä kuvasta että otsikosta yksinään, mutta se selkeytyy vielä enemmän kun niitä katsotaan yhdessä. Myös videon kiinnostavimman asian vihjaaminen esikatselukuvassa on tyypillistä, ja yksi yleinen keino on käyttää mosaiikki-efektiä.

Esimerkkejä, jossa otsikko ja kuva toimivat sekä erillään että rakentavat yhdessä eheän kokonaisuuden

Esimerkki esikatselukuvasta, joka vihjaa videon kiinnostavinta osiota peittämällä ne mosaiikki-efektillä

2: Toistuvat brändielementit

Brändielementeiksi mielletään yleensä logo, typografia ja väripaletti. YouTubessa tämä ei kuitenkaan ole niin helppoa; logo vie yleensä paljon tilaa esikatselukuvassa tuomatta siihen lisäarvoa, eikä koko kuvan kannata olla täynnä tekstiäkään.

Influensserien ja UGC:n (User Generated Content, käyttäjien luoma sisältö) aikakaudella uusi lisäys brändielementteihin ovat tekijän itsensä kasvot tai häntä edustava avatar. Jos tarkastellaan äskeisiä esikatselukuvia, vain yhdessä ei ole edes kanavan kuvana tekijän itsensä kasvoja. Tämä käy järkeen, sillä ihmisaivot etsivät aina kuvista ja maisemasta toisia ihmiskasvoja ja jokaiset ihmiskasvot ovat pääasiassa uniikit, eli kasvonsa näyttämällä on jo saavuttanut brändierottuvuutta.

Tämä tottakai tuo problematiikkaa brändien ja organisaatioiden videotekemiseen, sillä vaikka omaa henkilökuntaa voi toki käyttää videoilla, henkilöityy sisältö silloin herkästi juuri kyseiseen työntekijään. Yksi ratkaisu tähän on kehittää brändille oma brändihahmo. Brändihahmoa voi hyödyntää animoituna 2D tai 3D -versiona sekä maskottiasuna, jolloin kuka tahansa voi esiintyä brändihahmona. Esimerkkejä erilaisista brändihahmoista näet webinaaritallenteessamme.

Yksi tunnetuimmista maskottiasua käyttävistä viestintäosastoista lienee
Duolingo-kieliopiskelusovelluksella

3: Kokeileminen

YouTuben esikatselukuvaa on helppo vaihtaa lennosta, ja ajoittain näkeekin että kuvaa on vaihdettu pari päivää lataamisen jälkeen. Erilaisten kuvien kokeileminen on ilmaista, ja ottaen huomioon että YouTubeen ladataan joka minuutti satojen tuntien edestä lisää sisältöä, ei ole oikeastaan mitään väliä vaikka kuvaa vaihtaisi monta kertaa. Myös otsikkoa kannattaa muistaa muuttaa yhteensopivaksi uuden kuvan kanssa.

Loppusanat

YouTube on varteenotettava kanava saavuttaa omaa kohdeyleisöä ja uusiakin kohderyhmiä, mutta mistään helposta strategiasta, jonka tulokset poimitaan nopeasti, ei todellakaan ole kyse. Kokeileminen, realistiset odotusarvot sekä itselle sopivan tekemistavan löytäminen ovat tärkeimmät seikat YouTuben kanssa onnistumiseen olipa kyseessä oma henkilökohtainen kanava tai firman kanava. Toivotankin kaikille teille, jotka tänne asti luitte, jaksamista ja tsemppiä YouTube - tekemiseenne!

Saatat pitää myös näistä

Opi lisää video­markkinoinnista

Vastaanota videomarkkinoinnin uusimmat tuulet ja ajankohtaiset vinkit suoraan sähköpostiisi.